KonMaritusta lapsiperheessä

Kukaan ei varmaan ole voinut välttyä kuulemasta Marie Kondosta. Tästä japanilaisesta siivousgurusta, joka on lanseerannut oman siivoustekniikan, KonMarin ja vannoo minimalismin nimeen. No minä olin ollut jossakin pimennossa ja heräsin löytämään nämä opit vasta nyt. Parempi myöhään kun ei milloinkaan ja olinhan kuitenkin tietämättäni toteuttanut jo näitä oppeja, suurpiirteisesti mutta kuitenkin...

Nyt kun koin tämän valaistumisen siivouksessa, niin sain vielä uutta puhtia tavaroiden karsimiseen. KonMari-menetelmähän perustuu puhtaasti minimalistisuuteen ja siihen, että kaikesta ylimääräisestä luovutaan. Tämä pitäisi tehdä nopealla aikataululla, eli kaikki kaappien sisällöt ja muu irtaimisto tulisi kasata lattialle yksitellen aihepiireittäin. Esim t-paidat, mukit, pyyhkeet jne. omiin kasoihinsa. Kasoista sitten poistetaan kaikki, mikä ei tuo mielihyvää. Liiallisista säilytysjärjestelmistä, krääsästä ja papereista tulisi luopua kokonaan.

Jäljelle jääneille tavaroille pitää olla oma paikka, jonne tavara palautetaan aina käytön jälkeen. Myös laukut tyhjennetään aina kotiin tultaessa! Kaapit järjestellään niin, että kertavilkaisulla tietää sen sisällön.

Tämä olisi niin unelma. Se, että tietäisi tarkalleen mitä on missäkin ja kaikelle olisi käyttötarkoitus. On äärimmäisen ärsyttävää, aikaa vievää ja hermoja raastavaa etsiä tarvitsemiaan tavaroita täysinäisistä kaapeista ja siirrellä paikasta toiseen esineitä, jotka ovat edessä ja joille ei ole paikkaa.

Kokeilin KonMarittaa eteisen kaappia. Tuo kaappi on ainainen murheenkryyni tässä talossa. Vaikka sen tyhjäisi kerran kuussa niin jostain syystä se täyttyy hetkessä...? Kaapista ei löydä hanskalle paria, Neean pipo katoaa kaapin uumeniin ja joskus sieltä sattuu käteen kadoksissa ollut unipupu...

Reippaasti taas pelmautin sisällön lattialle ja tein kasoja ohjeiden mukaan. Pesin myös kaapin ja korit ja osan säilytettävistä vaatteista.

Pipot läjissä, hanskat läjissä...check!

Kasoista laitoin poistoon SUURIMMAN osan. En kyllä oikeen sisäistänyt menetelmän vaihetta, missä jokaista säilytettävää tavaraa kohtaan olisi pitänyt tuntea mielihyvää? (Kurahousut ja isännän moottoripyöräkypärän aluslakki mielihyvän tuojina...?) No valkkasin säilytettävät vähän eri periaatteella.

Karsinnasta selvinneet.

Jokaiselle säilytettävälle löytyi kaapista selkeä paikka ja nyt sieltä on helppoa löytää tarvitut kamppeet. Ei ollut vaikeaa. Tämän oon osannut hyvin tehdä ilman Marie Kondoakin.

Puhtaaseen kaappiin puhtaat vaatteet. Sääntöjen vastaisesti kasoissa eikä jonoissa ;)

Ongelmaksi muodostuukin pois laitettava kasa. Kirjassa ei ole ohjetta mitä sille kuuluu tehdä! Mulla on nytkin parasta aikaa kirppispöytä, jonne menee tuosta kasasta osa. Osan voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Entä ne, mitä ei halua myydä/saa myytyä tai mitä ei henno antaa pois? Pitäisi kai vaan hennoa ronskisti heittää kaikki kierrätykseen...? Pussiin, pussi kiinni ja klonks vaan Uffin lootaan...

Poistoon?

Tässä kohdassa tää juttu pissiikin aina alleen. Mulla pyörii täällä niin paljon sellaista tavaraa, millä on tunnepuolella niin suuri arvo, esim tuo vaaleanpunainen mummon kutoma kaulahuivi tuossa. Miten voisin sen hävittää, vaikka käyttöä ei olekaan?

Mutta siis. Ihan tutustumisen arvoinen menetelmä ja sopii moneen asiaan, jos nyt ihan kaikkea en ainakaan minä voi KonMarittaa. Ennen kun tiesin tästä menetelmästä niin KonMaritin tietämättäni lakanat ja pyyhkeet. Niihin KonMaritus sopi hyvin!