Valoa näkyvissä!

Mä oon tainnu vähän päivitellä, miten rankkaa kaksivuotiaiden kanssa on ja onhan se. Päätöntä menoa ilman järjen häivää. Mutta ihan kun viime päivinä olisi ollut havaittavissa positiivista kehitystä!

Perjantaina kävin tyttöjen kanssa kolmistaan hakemassa puutarhamyymälästä muutaman kukan ja tytöt KÄVELI VAPAANA mun perässä. Ja tottelivat ohjeita. Eivät karanneet! Huh hei, olihan hauska reissu ja loi toivoa paremmasta tulevaisuudesta :D

Toinen eriskummallinen juttu sattui tänään kun tehtiin pannaria. Kulho oli lattialla, mitään ei kaatunut ja vispilävuoro toimi ilman riitoja! Siis oikeasti, tytöt osasivat ja malttoivat vuorotella vispilänkäyttöä! Vau!

Meillä kokattiin turvallisuussyistä lattialla, jep...

Ilmainen vinkki: nyt loput marjat pakastimesta käyttöön ja uusille tilaa! Siksi siis pannaria, mansikoille alustaksi.

Ettei ihan menisi kehumiseksi niin rannalta jouduttiin lähteä tänään pois nopeasti. Meitä lähin uimaranta on leirintäalueella, missä on kesäisin lampaita, leikkipaikka lapsille, kahvila/kirppis ja muuta mukavaa tekemistä. Tarkoitus oli viettää siellä aikaa kun kotona meno on yhtä riehumista ja tappelua ja edellisellä kerralla tytöt viihtyivät rannalla hämähäkkikeinussa ja ihmettelemässä lampaita.

Nyt rannalla olokin oli päätöntä menoa laiturilta toiselle, liukumäkeen, autotielle, kohti järveä ja toki juosten eri suuntiin. Kädestä ei pidetty kiinni eikä sylissä saanut kantaa. Pelotti niin paljon, että pakattiin tytöt autoon jo pienen tovin jälkeen. No joo, sellaista se on...

Mutta onneksi kehitystä on havaittavissa! Ehkä näitä valopilkkuja alkaa olla jossakin vaiheessa enemmän kuin totaalifloppeja. Nyt kaikki kuitenkin turvallisesti nukkumassa ja se tärkeintä :)