...toisin kun minä.
Aamuisin ulkona on ehdottomasti päivän kaunein hetki. Kaikki on niin raikasta ja aurinko paistaa sopivassa kulmassa. Kaste kimaltaa ruohikossa. Linnut laulaa ja satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuunottamatta tiet on autioita.
Tänään lähdettiin päiväunilenkille kahdeksalta. Henna ilmoitti varsin tomerasti tämän olevan sopiva aika, olihan hän herännyt jo ennen kuutta harjoittelemaan kävelyä. Kävelyä meillä harjoitellaan tosi ahkerasti, kaikki hereilläoloajat oikeastaan.
Tykkään kävellä näitä pikkupolkuja. Bumbleridelle nää ei ole este eikä edes hidaste. Pointsit siitä bumbleille!
Tämä polku on ihan meidän talon lähellä. Se on ollut iso pelastus nyt helteillä! Tää on ainut paikka mihin ei paista aurinko varmaan ikinä! On tätä nyt kaksi kesää kulutettu ahkerasti kun pikkutytöt nukkuu päikkärinsä ainoastaan liikkuvissa vaunuissa.
Kotitie!
Lopuksi aamukahvit ulkosalla! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti